Keltaista suven päivänä

 Keltainen kulmaus takapihan penkissä on aloittanut kukintansa. Ensimmäiset kultahelokin kukat avautuivat reilu viikko sitten. Lapinnauhus kasvattelee vielä tähkämäisiä kukintojaan. Lapinnauhuksen alapuolen peittää suikeroalpin kukkameri.

Olen saanut kultahelokin alun aikoinaan äidiltäni ja se on kasvanut itselläni kahdessa eri puutarhassa. Yksi suosikkiperenna ehdottomasti. 

Punaiset nuput ja kirkkaan keltaiset kukat loistavat kauniisti auringossa. Kukat avautuvat täyteen loistoon iltapäivällä. Englannissa kukkaa kutsutaankin nimellä 'sundrops'. Kukinnan jälkeen lehtiin muodostuu kuparinpunainen ruska.

Kultahelokki kasvattaa syksyllä lähelle maanpintaa pienet ruusukkeet, jotka talvehtivat. Leviäminen on hillittyä ja keväällä ruusukkeet on helppo siirtää, jos kasvupaikka ei puutarhuria miellytä ;)

kultahelokki
Oenothera fruticosa

Suikeroalpi on voimakkaasti leviävä ja peittävä peittoperenna. Omat suikeroalpit olivat viimekesänä levinneet perennapenkissä korkeiden perennojen alla. Voimakasta karsimista joutuikin keväällä tekemään. Osa kultahelokista oli hävinnyt, jouduttuaan suikeroalpin valtaamaksi. Vaikka keväällä en sen ylin ystävä ollut, nyt kaunis kukinta ilahduttaa.

suikeroalpi
Lysimachia nummularia

******

Aurinkoista runon ja suven päivää. Eino Leinon päivää 💓

NOCTURNE 

Ruislinnun laulu korvissani,

tähkäpäiden päällä täysi kuu;

kesäyön on onni omanani,

kaskisavuun laaksot verhouu.

En ma iloitse, en sure, huokaa;

mutta metsän tummuus mulle tuokaa,

puunto pilven, johon päivä hukkuu,

siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,

tuoksut vanamon ja varjot veen;

niistä sydämeni laulun teen.

Sulle laulan neiti, kesäheinä,

sydämeni suuri hiljaisuus,

uskontoni, soipa säveleinä,

tammenlehväseppel vehryt, uus.

En ma enää aja virvatulta,

onpa kädessäni onnen kulta;

pienentyy mun ympär' elon piiri;

aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;

edessäni hämäräinen tie

tuntemattomahan tupaan vie.

Eino Leino (1903)